FUNDEERAAMIST PYHÄPÄIVÄ RATOKS

Mää luin Säteen ja Helmin plokii.Ens mää naurasi ja sit mää rupesi fundeeraamaa vastaavii juttui mun elämäs. Et onk mun elämä huanommi, vai paremmi ku mun kamuttajil. Ku mää kerta ole koira, piski, rakki, ni mää e tiärä oikke kui toi Säde taipusis tommottis erisnimenä. Mää ny kirjoti sen noi, Säteen. Ensteks mul o hirvee kuri ja järjestys. Se varma johtuu, ku Jenni o joku piänte laste opettaja. Ei se voi mittä rakennust, lastentarhaa opettaa, vai voik ? Käveleek se siäl ympäriis ja huutaa, älä homehru, ei saa falskata ovist ja ikkunoist, älä kuluta liikaa lämmitysöljyy ? Emmää usko, et se senttäs nii hömelö olisis. Nii ja sit sil jää se komentoorarooli kotonki. Välil munst tuntu, et mun nimi o Tsorro Ei. Mää en saa syärä huanekalui, ovekulmii, tapettii, pissata parketil, tervehtii vastaatulijoi. Lista o loputo. Tänäänki, ku oltii kaupas, tai Jenni oli, mää oli siin mun yksiös, joka o kaupa eres, ni Jenni oli ostanu mul oma jätski. Se oli semmone suarakaitee muatone, josa keksitte välis o vaniljajätskii. Jenni mursi siit ain piäne palase ja enne ku se anto sen mul, ni haukkas siit ite. Sit ku mun jätski oli loppu, Jenni söi oma tuuttis. Mää ajatteli, et feer plei ja pomppasi melkkest päi Jenni naamaa, ku mää yriti haukata piäne palase siit tuutist. Jösses, ku se suuttus. Sitä jätskii ei sit syätykkä yhres. Oli mukamas liikaa suklaat. Mut kylmää kuiteski varmaa aika pal saan ylimääräsii herkui. Illallaki, ku Jenni tekee ittelles teetä ja leipää, se tekee mul oma leivä.Tämä se o oppinu sedältäs, Matilt. Se kuulemma teki aina ittelles ja koiril Nippel ja Rekal leivät. Nippe ja Reka kuali enne mun syntymääni. Niil oli puhelinluettelossaki oma puhelinnumero. Kerra oli joku lehtimyyjä soittanu ja pyytäny Nippee, tai Rekaa puhelimee. Matti oli sanonu, et ei ne ol koton, ku vaimo o kusettamas niit Pualalapuistos. Voi, jos mullaki olis oma numero ja kännykkä. Vaik Jenni ulkoilutta mua paljo, olisis kiva jos tääl asuisis joku muuki,joka mua ulkoiluttas. Jennil ja sen suurel rakkaurel o ny joku sotatila. Sitä äijää ei ol näkyny parii kuukautee. Iha hyvä. Se ei tykänny munst, enkä mää siit. Näi o parempi. Mää saa rauhas nukku Jenni viäres. Mää mene siihe viäree vast, ku se nukkuu. Mää ole hyvä hiippaamaa. Nykkumää ole fundeerannu näit juttui, ni kyl mää luule, et ei mul ainaka pitäis olla mittä monklaamist mun elämäs. Ja iha rehellisest sanottuna, kyl mää aika tyytyväine olenki.