Espoos

Lauantain mää pääsi Oskari, Iida ja Onni tykö aamupäiväl. Mut munt kiinnitetti tolppaa, ette mää kaivaisis Jenni velje Ilari hoivaamaa nurmikkoo. Kyl mää olisi kaivanukki. Kevääl kuse nurmi oli iha uus ja hiano, mää meni ja vähä kuapsutteli. Muns o niimpal tota hortonoomii. Olenksmää Tsorro Kasvi ? Määku rakasta syärä sammalei ja multaa. Iida pikkase kammoksuu mua, kumää ole nii reuho. Onni ei pelkää yhtä. Se halasiski mua. Loppujelopuks mää olisi mialuummi jääny siihe tolppaa ku menny Pappa tykö. Siäl mää saa olla vaa eteises. Eteise lattial Pappa o levittäny semmose pressu. Kaik kengätki o viäty poies. Varmaa sen takia kumää viime joulun tuhosi Pappa goreteksit. Onneks mun vakuutus korvasi hiukkase. Sit Jenni ja Pappa lähti Jenni pikkuserku häihi. Mää miättisi ja miättisi, et mite.mää voisi protestoida, ku munt jätetti yksi. Mut keske ajatustyä mää nukahri ja heräsi, ku ne tuli takas. Me tehti Jenni kans sit viäl yälenkki. Mää murisi uurennäkösil molokeil. Espoo roskikset ova paljo pelottavamma näkösii ku turkulaiset. Jenni ei yhtä ymmärtäny mun murinaa. Pappa tykö mää sit nukahri sil pressualustal ja näi unta sunnuntaist, jollo mää tapaisisi mun kamuttajii.