PENTU, SINUSTA ON TULLUT PULLUKKA !

Tommottis sanos mun ihmiseno Ilari vuas ja neljä kuukaut sitte, ku se näki munt ensmäist kertaa. Kyl mua iisutti iha täysil. No sit mää alotinki mun ikuise liikkumise. Vaik mää olinki semmone pullero, nii mää juaksi lujaa. Nii lujaa, et kotipihal mua ei sillo vauvanakaa voinu pittä ilma remmi. Nykysi mää en ol enää pullukka. Mää en ol ollu vuatee. Mää olisi voittanu kaik laihrutuskisat. Mut tää o nii ihmiskeskeine maailma, et ei meil koiril ol ollenka semmosii mahrollisuuksii ku ihmisil. Jennii ei kannattais lähettää mihinkä laihrutuskisaa. Se häviäis . Mää ole mestarismiäs kaikes, mihi mää ryhry. Nymmunst vois tulla DPT ( Dog's Personal Treineri ). Eile ku viätetti niit Jenni synttärei, ni mää oli parvekkeel. Kyl mää sen ymmärrä ku Otso, joka o yks mun lempparipoika o mul hirvee allerkine. Mut se tykkä munst kuitenki niimpal, et sen oli pakko tulla mua morjestamaa. Toi se herkkujaki. Sit Otso sai iha kauhia allerkise reaktio ; silt tuli verta nenäst ku limakalvot reakois äksysti. Kyl mää peljästysi. Sit mua kävivä moikkaamas Raija, Teea, Venny ja Viola. Pikkupojat Väinö ja Ilkka vilkutteliva lasi takaa. Sitku viaraat oliva lähteny, Jenni päästi munt poies parvekkeelt. Se huamas, et sinne oli ilmestyny yhtä sun toista kippoo ja purnukkaa, jois mul oli salakuljetettu herkui.Sit mää sai olla viäl tiskikone Tsorro 2013. Mää nualisi kaik kakkulautaset. Niist tuli sädehtivä puhtai. Mää ole parempi ku Fairy. Mul o uus lempinimi ; Fairy-Tsorro. Ja ne synttärit oliva iha kivat mullekki.

MUN AAKKOSET YLEISÖN PYYNNÖST

A, niinku Antti, mun kasvattaja B, niinku Parsseloona, paras kuanopallojoukkue C, niinku cacca, mallia raketti D, niinku dille, eli mää E, niinku Einen pulla F, niinku Feispuukki G, niinku kikolo, eli mää H, niinku hölmö, eli mää I, niinku idiootti, eli mää sitku olen tooosi tyhmä J, niinku Jenni, se joka o mun ihmisäiti K, niinku kamuttajat sosiaalises meedias L, niinku lätty, hyvä mökkiruaka M, niinku Masse, mun majava N, niinku naamio, se mikä kuuluis mun naamas ja jonka mää söi O, niinku Oskari, mun paras kaveri, oikia ihmislaps P, niinku Paraine, misä o mökki Q, niinku q-ukko, jota mä ain jaksa ihmetellä R, niinku rakas, eli mää S, niinku Simo, mun siili T, niinku taitava poika, eli mää U, niinku Urpo, mun iso pehmokoira V, niinku vepe, misä mää ole paras kaikist W, niinku Waterloo, sitku mää voita henkisest Jenni, ei o tapahtunu...viäl X, niinku liia vaikia kirjain mul Y, niinku yli-innokas, eli mää Z, niinku Zorro, eli mää hianosti Å, niinku Ååpu, mun synnyinkaupunki Ä, niinku älyttömä kaunis, niinku mää Ö, niinku öllerö, kaik epämääräne mitä mää suuhuni tunge

FUNDEERAAMIST PYHÄPÄIVÄ RATOKS

Mää luin Säteen ja Helmin plokii.Ens mää naurasi ja sit mää rupesi fundeeraamaa vastaavii juttui mun elämäs. Et onk mun elämä huanommi, vai paremmi ku mun kamuttajil. Ku mää kerta ole koira, piski, rakki, ni mää e tiärä oikke kui toi Säde taipusis tommottis erisnimenä. Mää ny kirjoti sen noi, Säteen. Ensteks mul o hirvee kuri ja järjestys. Se varma johtuu, ku Jenni o joku piänte laste opettaja. Ei se voi mittä rakennust, lastentarhaa opettaa, vai voik ? Käveleek se siäl ympäriis ja huutaa, älä homehru, ei saa falskata ovist ja ikkunoist, älä kuluta liikaa lämmitysöljyy ? Emmää usko, et se senttäs nii hömelö olisis. Nii ja sit sil jää se komentoorarooli kotonki. Välil munst tuntu, et mun nimi o Tsorro Ei. Mää en saa syärä huanekalui, ovekulmii, tapettii, pissata parketil, tervehtii vastaatulijoi. Lista o loputo. Tänäänki, ku oltii kaupas, tai Jenni oli, mää oli siin mun yksiös, joka o kaupa eres, ni Jenni oli ostanu mul oma jätski. Se oli semmone suarakaitee muatone, josa keksitte välis o vaniljajätskii. Jenni mursi siit ain piäne palase ja enne ku se anto sen mul, ni haukkas siit ite. Sit ku mun jätski oli loppu, Jenni söi oma tuuttis. Mää ajatteli, et feer plei ja pomppasi melkkest päi Jenni naamaa, ku mää yriti haukata piäne palase siit tuutist. Jösses, ku se suuttus. Sitä jätskii ei sit syätykkä yhres. Oli mukamas liikaa suklaat. Mut kylmää kuiteski varmaa aika pal saan ylimääräsii herkui. Illallaki, ku Jenni tekee ittelles teetä ja leipää, se tekee mul oma leivä.Tämä se o oppinu sedältäs, Matilt. Se kuulemma teki aina ittelles ja koiril Nippel ja Rekal leivät. Nippe ja Reka kuali enne mun syntymääni. Niil oli puhelinluettelossaki oma puhelinnumero. Kerra oli joku lehtimyyjä soittanu ja pyytäny Nippee, tai Rekaa puhelimee. Matti oli sanonu, et ei ne ol koton, ku vaimo o kusettamas niit Pualalapuistos. Voi, jos mullaki olis oma numero ja kännykkä. Vaik Jenni ulkoilutta mua paljo, olisis kiva jos tääl asuisis joku muuki,joka mua ulkoiluttas. Jennil ja sen suurel rakkaurel o ny joku sotatila. Sitä äijää ei ol näkyny parii kuukautee. Iha hyvä. Se ei tykänny munst, enkä mää siit. Näi o parempi. Mää saa rauhas nukku Jenni viäres. Mää mene siihe viäree vast, ku se nukkuu. Mää ole hyvä hiippaamaa. Nykkumää ole fundeerannu näit juttui, ni kyl mää luule, et ei mul ainaka pitäis olla mittä monklaamist mun elämäs. Ja iha rehellisest sanottuna, kyl mää aika tyytyväine olenki.

Espoos

Lauantain mää pääsi Oskari, Iida ja Onni tykö aamupäiväl. Mut munt kiinnitetti tolppaa, ette mää kaivaisis Jenni velje Ilari hoivaamaa nurmikkoo. Kyl mää olisi kaivanukki. Kevääl kuse nurmi oli iha uus ja hiano, mää meni ja vähä kuapsutteli. Muns o niimpal tota hortonoomii. Olenksmää Tsorro Kasvi ? Määku rakasta syärä sammalei ja multaa. Iida pikkase kammoksuu mua, kumää ole nii reuho. Onni ei pelkää yhtä. Se halasiski mua. Loppujelopuks mää olisi mialuummi jääny siihe tolppaa ku menny Pappa tykö. Siäl mää saa olla vaa eteises. Eteise lattial Pappa o levittäny semmose pressu. Kaik kengätki o viäty poies. Varmaa sen takia kumää viime joulun tuhosi Pappa goreteksit. Onneks mun vakuutus korvasi hiukkase. Sit Jenni ja Pappa lähti Jenni pikkuserku häihi. Mää miättisi ja miättisi, et mite.mää voisi protestoida, ku munt jätetti yksi. Mut keske ajatustyä mää nukahri ja heräsi, ku ne tuli takas. Me tehti Jenni kans sit viäl yälenkki. Mää murisi uurennäkösil molokeil. Espoo roskikset ova paljo pelottavamma näkösii ku turkulaiset. Jenni ei yhtä ymmärtäny mun murinaa. Pappa tykö mää sit nukahri sil pressualustal ja näi unta sunnuntaist, jollo mää tapaisisi mun kamuttajii.

Turku-Espoo-Turku vol 1

No oli mul viikonloppu. Perjantain mää rupesi aavistama jottai tapahtuvaks ku Jenni tohkas vaatteitte kans. Mää piri semmost piäntä ulinaa, tai piipityst niinku hiiret. Mää tiärä, et Jenni inhoo sitä, mut emmä voinu sil mittä. Voi ett ku mää oli onnelline ku mää huamasi, et mul pueta valjaat. Kylmää sen jo sillo tiäsi, et mää pääse mukka, ku mun nappulat pakatti. Linja-autoasemal oli hitsi paljo kaikkii hajui. Mää vähä vauhkoontusi ja haukahdi kerra. Sit Jenni hermostus. Se tuljuutti mua niskaläskeist nii, et silmät meni iha kiaroo. Ja Jenni oli niinku viulu kiäli. Mää ole aina luullu, et viulu o soiti, mut ei se varmaa sit olekka sen kiäle takia. Mikä se o, sitä mää e tiärä. Sitku menti bussii, ni Jenni lupas kuskil joululahjaks munst tehryt kintaat. Just joo ! Mää oli koko matka tosi hianosti. Ihmiset sanosiva Jennil, et ompas rauhalline koira. Kyl mää naurasi ittekseni. Sit Jenni teeskenteli ja rapsutti mua. Kylmää tiäsi, et se oli viäläki se kiäli. Seuraavaks mää tunkesi sen jalkoihi ja seisosi siin koko loppumatka aja. Jenni ihmetteli, et mitä vsrte mää siin seisosi. Eikse muka tajunnu, et mää katteli maisemii. Me jäätii pois kehä ykköse pysäkil. Mun ihmispappa oli tullu meit vasta. Kyl Jenni sit mua kehuski. Mää pääsi siihe Pappa Leijona-autoo takapoksii. Taka-akkunas o semmone merkki, josa o mun kuva ja teksti, et kultanenoutaja kyydis. Mää rakasta autoi. Mummiälest auto o vähä niinku koira. Sil o neljä tassuu. Ne ovvaa ympyräiset ja kumiset. Ne lamput siin eres o niinku silmät. Ihmiset ja mää menevä sen vatta sisäl, ku mennää paikast toisee. Pakoputki hoitaa pylly virkaa. Siält tulee sauhuu. Pappa sanoo aina, et se syä paljo pensaa. Sitä pensaa laitetas kyljest sisäl. Se o varma sit sen suu. Se mikä o auto paras puali o se, et se juaksee sairaa nopeesti, eikä yhtää huahota. Määki häviäisi sil juaksus. Ei mul kukka muu häviäkkä. Sit viäl perjantai-illal menti morjestamaa Oskarii, Iidaa ja Onnii. Ne o mun ihmiskaverei. Huame mää kerro mun lauantaipäiväst.

KOSTO FEISPUUKKIKEISARIL !

Tänäpän tapahtusi valla kamalii. Mää yriti mennä mun feispuuk-sivul, mut siäl oli vaa tyly viästi. Sen mukaa mää käytä mun aikajanaa orkanisaatio ( ei ol kanei meil ), yritykse ( no joo, yriti saara tuhat kamuttajaa ), prändi ( ei ol pändiäkää ) ja julkisuure hahmo erustamisee( mää erusta vaa ittiäni ). Feispuukki o tarkotettu yksityishenkilöil, jost o sit takeena henkilö nimi. No mää OLE TSORRO OLIO ! Sit siin tekstis höpisti viäl siit, et mää erusta jottai muuta ku ittiäni. HÖH !Kyl ny löi Feispuukkikeisari kätes paskaa, ainaki koirapaskaa. Sit sii saamari ukaasis ei ollu mahrollisuut kirjotta reklamaatio. Tämä o Suame Hallitusmuado 10 pykälä vastast. Siin sanota, et Suame kansalaisel o sanan vapaus sekä oikeus kirjotukse ja kuvallise esitykse julkasemisee KENENKÄÄ niit ennakolt estämät jne. Mää painoti tota sanaa kenenkää, ku mää tarkota sil Feispuukkikeisarii, joka o nii pelkuri, ettei eres nimeäs sano. Eikse nimettömyyski ol Feispuukkilai vastast, mitäh Feispuukkikeissri ?! Ny o Suames uus laki, joka menee Hallitusmuado edel.Se o Feispuukkilaki ja -asetukset. Diktatuuri valtaa koht Suame ! Ny kamut o korkia aika kokoontu Suame Koirai Pualuee nimis. Jos mää en sas sosiaalises meedias puheoikeut, ni mää yllytä kaik mun kamut ensteks kakkaamaa vain ja ainoastas jalkskäytävil. Sit toiseks me ruvetas puremaa kaikkii vastaatulijoi. Mää ole aina vähä pelänny pitpullei, mut nynneki o mun suurimpii kamui. Eläinte vallakumous tapahtuu 2014 !

KLINTTONI PILI LAPUKKA

Mää oli tänä koirapuistos. Siäl oli yks suklaaruskia pentu. Mää ajatteli, et vau Klinttoni Pili tessu, mut ei ollukka. Se oli vuade ikäne Piku. Mut mää luule, et parempi näi. Me jyllätti ja juasti ja reuhotti ja meuhkatti. Sit se pomppas mun selkä ja emmää oike ymmärrä et mitä se yritti. Tehrä pentui vai ? Eikse ymmärtäny, et mää ole poika ja iso poika olenki. Mää vähä ärähdi ja sit me taas painitti. Oli siäl muitaki tessui, mut emmää niist välittäny.S e oli kiva olla pitkäst aika koirapuistos. Tää oli niinku palkinto mul eilisest vepevoitost. Jenni ei tykkää tulla mun kans koirapuistoo, ku viimeks mää sai kirpui. Tiäräkste semmosii piänii inhottavii ölleröi, jotka kutittaa. Niit varte täytyy sit hakkee apteekist jottai myrkkyy, et ne kualisis. Koht Jenni alkaa tutkima mun hianoo kultast turkkii kirppuje varalt. Mut mää ole sitä miältä, et ei samanlaisel koiral ku Klinttoni Pilil, voi olla kirpui. Se o sentää presidenttiainest.

RUMA ANKAPOIKANE

Tänä oli vepe-kaude päättäjäiset Salos. Siäl järjestetti semmoset leikkimiäliset kilpailut. Ensteks oli semmone tehtävä, et mää oli venees ja Jenni jäi rannal. Sitku soutaja oli soutanu sen paati 30 metri kohral, ni Jenni huusi rannalt mua. Tottakai mää hyppäsi veneest ja lähri uima täysil, ku mää tiäsi, et Jenni anta mul knakipaloi. Toine tehtävä oliki sit vähä vaikiampi. Mää jäi rannal Jenni kans. Sitku mua huudetti veneest, ni mun olis pitäny lähte venee tykö. Mitä varte mää sinne olisi uinu, ku Jenni seiso mun viäres knakinpalaset taskus? Sit sitä temppu muutetti vähä. Jenni meni veneese. Tottmaar mää sit lähri uimaa venee tykö. Jenni läpsytteli semmost sinist köyttä venee reunaa vaste. Kyl mää ny ilma sitäki olisi ymmärtäny otta siit kii ja hinata sen ranta. Siäl oli ykstoist koirakko kisaamas. Ne muutamat oli semmosii ku kisaa jo jossai avo-, ulko- ja sisäluakis. Mää ja mun sisko Lumi olti semmosii alottelijoi. Lumi o aina ollu kaikes priimus. Ja meiä sisko Fanny joutus kituuttama narupääs, ku sil o se hotspotti. Onkse lamppu ? Siin aikani kuluks mää leikkisi vähä raivauskonet. Mää repisi juurakoi, nakersi kepei ja möyrisi maata. Tiätty mää haukkusinki välil. Varma vähä liikaaki, ku Jenni kurmootti munt oikke kunnol niskaläskeist ja uhkas tehrä munst kinttaat. Sitku kaik oliva tehtäväs suarittane, ni ihmise joiva ja söivä. Ja ne söi ja ne söi. Onneks Jenni toi mul vähä makkara ja pulla. Kyl se pikkase oli vääri, ku ihmise vetivä herkui napasse. Me koirat, jotka tyän tekivä, jourutti olema kytkettyinä ja ilma tarjoiluu. Kyl täsäki olis SKP:n ( Suomen Koirain Pualue ) asia ajettavaks. Se olis erityisesti ajokoirie tehtävä. Noutajat keräis tulokset. Nyt tulee se tämä jutu kluu, eli huippukohta ; tulokset. 11) EI Tsorro,10) EI Tsorro 9) EI Tsorro 8) EI Tsorro 7) EI Tsorro 6) EI Tsorro 5 ) EI Tsorro 4 ) EI Tsorro 3 ) EI Tsorro 2 ) EI Tsorro. Mutta missä on Tsorro ? Ensmäine ja kisan voittaja oli Tsorro Olio, eli mää ! Jumankekka, kyl siin meni kaffet väärää kurkku yhrelt sun toiselt. Jenni vois ruveta harrastama mun kans vedolyänti.

SUURRIISTA TSORRO

Mää oli Jenni kans iltalenkil. Sit yhtäkkiä mul tuli kauhia hinku ruveta vetämää. Siäl yhre aira takaan mennä vouhkas koira. Mää haistasi sen. Mää vetäsi ja vetäsi ja sit mun nahkaremmi meni poikki. Siin Jenni seisos ku äimälä pässi. Mää juaksi vauhdil sen porti taakse, misä se koira oli. Mää peljästysi valtavasti, ku se koira hyppäsi sen porti yli. Mut olikse mikkä koira ? Se oli mua ainaski pual metrii korkiampi ja sen korvat roikku maaha asti ja sen naama oli tuhannel rullal. Jenni juaksi mun tykö ja tuli mun ja sen pedo välii.Sen pedo isäntäki tuli aika pia ja anto sil huutia. Sen hurta nimi oli Ainstain. Jälkeepäi Jenni sanos mul, et jos se Ainstain olis yrittäny käyrä mun pääl, ni Jenni olis monottanu sitä. Semmone Jenni mul o ! Sit koto Jenni viäl kuuklas vihikoira. Se o puhekiäles verikoira. Se o jalostettu suurriista ajoo. Se varma ajatteli, et mää ole se suurriista. Ja sit sil rodul ei kuulemma ol miällyttämise haluu ja se ei ol siisti. Se kualaa iha kauhiasti. Siin o Jennil, ku se aina motkotta mun kualaamisest. Viäl ku ossais laitta niit kuvei tänne.

TÄÄ SE PÄIVÄ ON

Mul o ny sit yli tuhat feispuuk-kamuttajaa. Ja se tarkotta, et mää ole nyssit virallisesti plokisti. Voisimmää tiätty olla floristiki, ku mää nii rakasta syärä sammalt ja ruahoo. Mut ei kai se floristi iha semmone ol. Iha ensteks mun pittä varma muakata tota ploki nimee. Mää ole jo iso poika ; yks vuas ja viis kuukaut. Kyl mää ota ton pentu-sana poies. Jenni kyl sanos, et sit vast,ku mää ole vuas ja seittemä kuukaut. Höh !
Mul o vähä onkelmii tän ploki kans. Kirjottamine kyl suju, ku Jenni avusta mu sitku mu tassat väsy. Mut noitte kuvie saamine o propleema. Mää ku en ol, Jenni viäl vähemmä, mikkä tiatokone-ekspertti. Onneks Jennil o täsä asias taitavii serkui.
Niinku mää ole jo kirjottanu, ni mul o hirveesti vauva-aja kirjotuksii ja kuvei. Mää ole nii söpö, et itteki melkkest itke, ku mää niit kattele. Niis o vaa se vika, et kaik ova kirjotettu kirjakiälel, mut emmää niit jaksa murteeks kääntää.

VALMIIT, PAIKOILLANNE

Koht mää ole virallisesti plokkaaja. Tai olenk mää sit plokkari. Feispuukin kaverei puuttuu enää noi sata, ni sit o tuhat kamuttajaa täys. Sit mää sano , et NY !